Klassinen arkkitehtuuri järjestelmäarkkitehtuurimallina viittaa järjestelmiin, jotka sisältävät kolme erillistä osaa datasta, toiminnasta ja käyttöliittymästä. Klassisen arkkitehtuurin pääpiirteet ovat:
1 Eri osien erottelu: Klassinen arkkitehtuuri erottaa järjestelmän eri osat kunkin osan toiminnan ja vastuun mukaan. Tietoosio vastaa järjestelmätietojen tallentamisesta, toimintaosa erilaisten toimintojen suorittamisesta järjestelmätiedoille ja käyttöliittymäosa kommunikaatiosta järjestelmän ja käyttäjän välillä.
2. Monimutkaisuuden vähentäminen: Erottamalla järjestelmän eri osat järjestelmän monimutkaisuus vähenee ja järjestelmän hallinta ja kehittäminen helpottuu.
3 Luotettavuuden kasvu: Erottamalla järjestelmän eri osat järjestelmän luotettavuus kasvaa. Esimerkiksi datasegmentin erottaminen pienentää tietojen katoamisen riskiä.
4 Laajennettavuus: Klassinen arkkitehtuuri mahdollistaa järjestelmän kehittämisen. Esimerkiksi lisäämällä järjestelmään uuden osan, muita järjestelmän osia ei tarvitse muuttaa.
5 Standardien käyttö: Klassisessa arkkitehtuurissa käytetään standardeja, kuten kolmikerroksinen arkkitehtuuri ja MVC-standardi järjestelmän jäsentämiseen ja jakamiseen.
6 Helppo projektinhallinta: Jakamalla järjestelmä erillisiin osiin, projektinhallinta ja järjestelmän laadunvalvonta helpottuvat.
7 Uudelleenkäyttö: Klassinen arkkitehtuuri mahdollistaa järjestelmän osien uudelleenkäytön. Jos esimerkiksi järjestelmän osaa käytetään useissa eri osissa, sitä osaa ei tarvitse kirjoittaa uudelleen.
8 Arkkitehtonisten kuvioiden käyttö: Klassisessa arkkitehtuurissa käytetään arkkitehtonisia kuvioita, kuten kolmikerroksinen arkkitehtuuri ja MVC-kuvio. Näitä malleja käytetään helpottamaan järjestelmän jäsentämistä ja jakamista sekä vähentämään monimutkaisuutta.
9 Huomio laatuun: Klassinen arkkitehtuuri kiinnittää huomiota järjestelmän laatuun ja käyttää hyväksyttyjä menetelmiä järjestelmän laadun arvioimiseen ja parantamiseen.
10 Suunnittelumenetelmien käyttö: Klassinen arkkitehtuuri kiinnittää huomiota suunnittelumenetelmiin, kuten Design Thinking ja Human Centered Design, ja käyttää niitä järjestelmän kehittämiseen ja parantamiseen.
Yleisesti ottaen klassinen arkkitehtuuri auttaa vähentämään järjestelmän monimutkaisuutta ja lisäämään järjestelmän luotettavuutta ja helppoa kehittämistä erottamalla järjestelmän eri osat ja käyttämällä arkkitehtonisia standardeja ja kuvioita. Myös suunnittelumenetelmien laadun ja käytön ansiosta klassinen arkkitehtuuri auttaa parantamaan järjestelmää
