Käsitteellinen arkkitehtuuri tarjoaa käsitteellisen kehyksen järjestelmän järjestämiselle, joka sisältää periaatteet, käsitteet ja järjestelmän komponenttien väliset suhteet. Käsitteellisen arkkitehtuurin pääpiirteet ovat:
1 Yhteys tekniseen arkkitehtuuriin: käsitteellinen arkkitehtuuri toimii perustana järjestelmän tekniselle arkkitehtuurille. Tämä tarkoittaa, että käsitteellistä arkkitehtuuria käytetään käsitteellisenä viitekehyksenä järjestelmän komponenttien määrittelyyn ja suhteeseen, pohjana järjestelmän teknisten vaatimusten määrittämiselle.
2 Yleinen merkitys: käsitteellinen arkkitehtuuri esittää järjestelmän pää- ja pääidean korkealla perspektiivillä ja kiinnittää huomiota järjestelmään kokonaisuutena. Toisin sanoen käsitteellistä arkkitehtuuria käytetään määrittelemään järjestelmä yleisesti ja määrittämään järjestelmän pää- ja päätavoitteet.
3 Suhteiden ja yhteyksien kuvaus: käsitteellinen arkkitehtuuri sisältää kuvauksen järjestelmäkomponenttien välisistä suhteista ja yhteyksistä. Tämä sisältää sen, miten komponentit kommunikoivat, kuinka tietoja vaihdetaan ja miten ne kommunikoivat ympäristön kanssa.
4 Vaihdettavuus: Käsitteellisen arkkitehtuurin tulee olla korkea muunnettavuus, jotta se pystyy mukautumaan järjestelmän tarpeiden ja tavoitteiden muutoksiin. Toisin sanoen käsitteellisen arkkitehtuurin tulee koostua perustasta, joka mahdollistaa muutoksen ja kehityksen.
5 Käsitteellisen arkkitehtuurin esityksiä käytettäessä tulisi käyttää esityksiä, kuten käsitteellisiä kaavioita, UML-kaavioita tai ER-kaavioita järjestelmän komponenttien selittämiseen. Näitä kaavioita käytetään työkaluina järjestelmäkomponenttien välisten yhteyksien ja riippuvuuksien näyttämiseen.
6 Monimutkaisuuden hallinta: Käsitteellistä arkkitehtuuria käytetään käsitteellisenä viitekehyksenä järjestelmän monimutkaisuuden hallintaan. Määrittelemällä ja jakamalla järjestelmän komponentit ja määrittämällä niiden väliset suhteet, käsitteellinen arkkitehtuuri auttaa vähentämään järjestelmän monimutkaisuutta.
7 Standardien käyttö: Käsitteellisessä arkkitehtuurissa tulisi käyttää standardeja, kuten ISO 42010, jotta järjestelmäarkkitehtuuria voidaan vertailla ja tulkita.
8 Huomio turvallisuuteen: Käsitteellisen arkkitehtuurin tulee kiinnittää huomiota järjestelmän turvallisuuteen ja käyttää hyväksyttyjä menetelmiä järjestelmän turvallisuuden hallitsemiseen.
9 Suunnittelumenetelmien käyttö: Käsitteellisen arkkitehtuurin tulisi käyttää suunnittelumenetelmiä, kuten Design Thinking ja Human Centered Design järjestelmän kehittämiseen ja parantamiseen.
10. Kiinnitä huomiota joustavuuteen: käsitteellisessä arkkitehtuurissa tulisi käyttää arkkitehtuurimalleja, kuten mikropalveluita ja pilviarkkitehtuuria, järjestelmän joustavuuden tarjoamiseksi.
11. Huomion kiinnittäminen tehokkuuteen: käsitteellisen arkkitehtuurin tulee kiinnittää huomiota järjestelmän tehokkuuteen ja käyttää optimointimenetelmiä ja järjestelmäresurssien hallintaa järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi.
12 Huomio laatuun: Käsitteellisen arkkitehtuurin tulee kiinnittää huomiota järjestelmän laatuun ja käyttää hyväksyttyjä menetelmiä järjestelmän laadun arvioimiseksi ja parantamiseksi.
13 Viestinnän huomioiminen: Käsitteellisen arkkitehtuurin tulee kiinnittää huomiota kommunikaatioon muiden järjestelmien ja ulkoisten resurssien kanssa ja käyttää menetelmiä, kuten API Design and Integration Architecture.
14 Kustannustehokkuuden huomioiminen: käsitteellisessä arkkitehtuurissa tulee kiinnittää huomiota järjestelmän kustannustehokkuuteen ja käyttää kustannusoptimointimenetelmiä, kuten pilvipalvelujen ja markkinointijärjestelmien käyttöä.
Yleisesti ottaen käsitteellinen arkkitehtuuri on käsitteellinen kehys järjestelmän organisoinnille, joka toimii perustana järjestelmän tekniselle arkkitehtuurille ja jonka tulisi kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin kuin joustavuus, tehokkuus, laatu ja turvallisuus. Esitysten, kuten käsitteellisten kaavioiden, käyttö ja standardien huomioiminen ovat myös käsitteellisen arkkitehtuurin tunnusmerkkejä.
